Öljynvaihto

Vaihdoin äsken mautooni öljyt ja öljyn vaihtoon kuuluu aina myös öljynsuodattimen vaihto. Tässä hieman tietoa siitä miten hommahoituu!

Ensinksi auto nostetaan ilmaan nosturilla ja irroitetaan öljypohjasta öljyproppu. Kun öljyproppu on irroitetu vanha öljy valuu ulos moottorista ja öljypohjasta reiän kautta. Kannattaa muistaa irroittaa kuitenkin ensin moottorin päältä öljyntäyttö korkki niin vanha öljy valuu ulos nopeammin.

Tässä on öljyproppu ja sen tiiviste. Tiiviste kuuluu vaihtaa joka kerta kun öljytkin vaihtaa. Kun propun laittaa paikalleen, kuuluu tarkistaa autodatasta momentti kuinka kireälle proppu kuuluu kiristää, mutta mautossa kun sellaiseen ei autodatasta apua saa niin äkkiäkös kolmosen pojat keksivät vääntää sen kokemuksen syvällä rinta-äänellä ja käsituntumalta sopivalle kireydelle.

Tällä työkalulla irroitetaan vanha öljynsuodatin. Metallipanta laitetaan öljynsuodattimen ympärille ja punaisesta nupista panta kiristetään tiukaksi ja sitten suodatin vain käännetään irti.

Tässä on vanha öljynsuodatin irroitettuna, sen tehtävä on suodattaa öljystä kaikki ylimääräinen pois.

Tässä on uusi öljynsuodatin. Öljynsuodattimen tiiviste voidellaan ensiksi öljyllä ja sitten suodatin laitetaan paikalleen. Suodatin kiristetään käsivoimalla niin pitkälle kuin kevyesti menee, eli ei hampaat irvessä vain käännetään kunnes ei enää käänny vapaaehtoisesti.

 Tämän jälkeen öljyproppu laitetaan kiinni ja kaadetaan uutta öljyä sisään. Jos öljymääräksi on ilmoitettu autodatassa tai auton huoltokirjassa esim. 2litraa, kaadetaan sinne ensiks vähän alle 2l ja pistetään käytiin. Annetaan moottorin käydä hetken aikaa ja sitten sammutetaan ja katsotaan öljytikusta tarvitseeko öljyä lisätä, ja tarvittaessa lisätään tarvittava määrä.

KONI ja iskarit

Elikkä KONI kävi esittelemässä itseään ja iskunvaimentimia sekä niiden toimintaa. Parin tunnin oppisession aikana opin paljon iskunvaimentimista sekä niiden säätämisestä, iskunvaimentimien vaikutuksesta, kun ne ova kunnossa tai epäkunnossa.



 ISKUNVAIMENNIN


       Iskunvaimentajien tehtävä on vaimentaa jousien ylimääräinen liike. Ilman iskunvaimentajaa auton jousi pidentyy ja vapauttaa epätasaisuuteen ajettaessa saamansa energian hallitsemattomasti. Jousi jatkaa pomppimista sen jousivakion mukaan, kunnes kaikki energia on käytetty. Ilman iskunvaimennusta auton ajaminen ja hallinta olisi erittäin vaikeaa.
       
     Iskunvaimentimien on oltava sopivan jäykät ja pitkät toimiakseen tehokkaasti. Iskunvaimentimia on olemassa ainakin kahta erilaista tyyppiä: nesteiskunvaimentimet ja kaasuiskunvaimentimet. Kaasuiskunvaimentimissa on nesteen lisäksi paineistettua kaasua. 

      Iskunvaimentimet hidastavat ja pienentävät auton tärinää muuttaen jousituksen liikkeen kineettisen energian lämpöenergiaksi, joka voidaan häivyttää hydraulisen nesteen kautta.
Iskunvaimennin on periaatteessa öljypumppu, joka on liitetty yläpäästään auton koriin ja alapäästään olkakappaleeseen, lähelle pyörää. 
    Kaksoisputki-mallissa, joka on yleisin iskuvaimenninmalli, yläputken sisällä on yläpäähän kiinnitetty männänvarsi, joka taas on kiinnitetty öljyllä täytetyn alaputken sisällä olevaan mäntään. Alaputken sisäputki tunnetaan paineputkena. Alaputken ulkoputki tunnetaan varastoputkena, jonne sisään työntyvän männänvarren syrjäyttämä hydraulinen neste varastoituu.
       
    Kun autolla ajetaan epätasaisuuteen, auton jousi lyhenee ja pitenee, iskunvaimentimen yläpäähän kiinnitetty männänvarsi liikuttaa mäntää. Männässä olevat pienet aukot antavat öljyn vuotaa männän läpi kun mäntä liikkuu edestakaisin paineputkessa. Koska aukot ovat erittäin pieniä, suhteellisen vähän öljyä pääsee läpi. Tämä hidastaa männän liikettä, joka taas hidastaa jousen liikettä.





 Hyvä iskunvaimennin on siis turvallisuustekijä joka hyvin toimiessaan ja kunnossa ollessaan pitää rengasta mahdollisimman paljon ja nopeasti tiessä kiinni tien epätasaisuuden jälkeen. Huono iskunvaimennin voi aiheuttaa töyssyn jälkeen pompottamista ja rengas menettää pitoaan.



KAHDENLAISIA ISKAREITA

Tämä on yksiputkinen malli jossa on käytetty kaasua osana vaimennusta. Sininen osa on kaasua ja oranssi osuus öljyä. Kaasu voi puristua kasaan mutta öljy ei. Eli kun iskarin mäntä painuu alaspäin, puristuu kaasu kasaan ja ahtaassa tilassa kaasua rupee ahdistamaan joten se haluaa enemmän tilaa ympärilleen ja painaa taas öljyä ylöspäin mäntineen päivineen.

 

Tässä on yleisempi kaksiputkinen malli. Ideana on että kun iskari puristuu kokoon pakenee öljy toiseen tilaan ja painuu sieltä myös takaisin ykköskammioon.

 ISKAREIDEN SÄÄTÖ

Useissa Konin iskareissa on säätömahdollisuus ajon hienosäätämiseksi. Iskunvaimennusta voi säätää esin kun menee ajamaan radalle ja rata-ajon jälkeen säätämään takaisin kadulle sopivammaksi. Urheilumalleihin tarkoitetuissa iskareissa säätömahdollisuus on mahdollisesti iskarin päässä jotta säätö olisi helppoa vaikka radalla. 
   Myös normaali käyttöön sopivat iskarit saattavat olla säädettäviä niinkuin Konilla on. Eli iskareita voidaan säätää jos ne ovat ajan saatossa päässeet kulumaan niin virtausta voidaan säätää siten että iskarista tulee kuin uuden kaltainen käyttäytymiseltään.

MADALLUS
Autoja madalletaan hyvän ja urheilullisen ajettavuuden saavuttamiseksi. Autoon saadaan tällöin matalempi painopiste ja näin myös paremmat kaarreajo ominaisuudet. Madallusta tehdään myös "hienomman" ulkonäön saavuttamiseksi. Madallus voidaan tehdä amistyyliin vain katkaisemalla jousta ja joustintukea, mutta paras ja oikeasti turvallinen tapa on ostaa madallussarja.





Tuolta  kannattaa käydä katsomassa Konin tuotteita ja tutustumassa mallikohtaisesti erilaisiin ratkasuihin iskunvaimentimien maailmassa.

Moottori

Purimme tänään harjoitusmoottorin ja tutkimme Jennyn kanssa moottorinosia.

Tässä olimme irroittaneet jo venttiilikoneiston kannen. Kaksi vierekkäin olevaan tankoa ovat nokka-akselit. Tässä moottorissa niitä on kaksi, koska moottori on 16 venttiilinen.

Tässä on öljynsuodattimen jalka. Se on öljypohjassa ja tehtävänä on imeä öljyä koneeseen. Tästä öljy siis menee öljypumpulle joka pumppaa öljyä kiertoon.

Tuossa on venttiilikoneistonkansi, eli se mikä näkyy moottoritilassa.

Tuossa on venttiilikoneisto päältäpäin kuvattuna. Nokka-akseleleita pyörittää jakopäänhihna tai -ketju. Tässä tapauksessa se on ketju. Kun nokka-akselit pyörivät, palaset akselissa työntävät venttiiliä auki sylinterinpuolella.

Tuossa on jakopäänketjun eräs hammasratas. Tuon yläpuolella on nokka-akselien kolot.

Tuossa on venttilikoneisto irroitettuna ja venttiliprässissä, kun irroitimme koneistosta venttiilit ja kaikki muukin tilpepetihööri. Eli prässillä painetaan venttiilin yläpuolta alaspäin ja tällöin voidaan irroittaa venttiilin lukkokiila mikä pitää venttiilin paininkuppia ja -jousta paikallaan.

Tuossa on moottori ylösalaisin käännettynä sekä ilman öljypohjaa jossa siis on öljyt auton toiminnassa olessaan. Kuvassa oleva räikkä on kampiakselin päällä.

Tuossa sama kuin yläpuolella oleva kuva mutta kauempaa...

Tässä on venttiilikoneiston sisältöä irroittettuna. Eli venttiilit ovat nuo pitkät tangot ja niiden päällä on sitten venttiilin jouset ja niiden päällä on venttiilin paininkuppi.

Tässä venttiilikoneistoa puretaan prässin avulla ja venttiilin jousta painetaan alaspäin jolloin lukkokiilat voidaan irroittaa.

Tuossa on venttiilikoneiston sisältö kokonaisuudessaan. Eli jokaista sylinteriä kohden oli tässä moottorissa (niinkuin nykyään melkein kaikissa moottoreissa) neljä venttiiliä, joista kahden välistä menee ilma-polttoaine seosta ja muiden kahden välistä lähtee sitten pakokaasut pois.

Tuossa on kampiakseli irroittettuna.

Tuossa on venttiilin jousi ja paininkuppi ylä- ja alapuolelta kuvattuna

Venttiilikoneisto kasassa

Sylinterilohko yksinään

Tässä on mäntä. Männänrenkaat ovat nuo renkaat tuossa männän ympärillä. Männän alapuolelta lähtee kiertokanki joka pyörittää kampiakselia. Kiertokanki on kiinni männäntapissa mikä on männässä olevan reiän sisällä.

Ylläolevassa animaatiossa esitetään moottorin toimintaa. Eli moottorin päällä näkyy kaksin soikiota, ne ovat nokka-akselit, ne painavat oikeilla hetkillä venttiileitä auki jolloin moottoriin menee ilma-bensiiniseosta joka sytytetään bensiinimoottorissa sytytystulpan avulla joka antaa kipinän kohdassa 2.
    Tällöin moottorissa palava bensiini aiheuttaa paineen joka työntää männän alaspäin. Kun mäntä painuu alaspäin se painaa kiertokankea alaspäin joka pyörittää sitten kampiakselia.
    Jo palaneesta ilma-bensiiniseoksesta jää vain pakokaasua jäljelle joka päästetään toisen venttiilin kautta pois pakosarjaan ja sieltä pakoputkistoon ja lopulta ulos raittiiseen ulkoilmaan.

Kytkentäkaavio

Kaavion lukeminen

Aloitetaan vaikka siitä että ylhäällä kaaviota menee poikkiviivat 30 ja 15. 30 tarkoittaa akun plusnapaa ja 15 "virrat päällä" asentoa. Eli jos johdinviiva menee poikkiviivalle 15 on kyseinen sähkölaite käytettävissä vain kun sytysvirrat on päällä. Jos taas johdin menee viivalle 30, voi laitetta käyttää myös ilman sytytysvirtaa.
Alhaalla kaaviota menee poikkiviiva 31 joka on akun miinusnapa eli maadoitus. Akun miinusnavasta lähtevä johto menee auton koriin joka toimii kokonaisuudessaan miinusnapana eli maadoituksena eli siis ihan sama missäpäin autoa sähkölaite on, sen miinusnapa menee kiinni auton koriin joka on sitten yhteydessä akkuun.

Yllä olevasta kuvasta näkee sen että kun johdinviivat kohtaavat kaaviossa, ne ovat vain silloin liitetty toisiinsa kun risteyksessä on piste. Muuten ne on vain laittettu kaaviossa päälleikkäin kaavion selkeyttämiseksi. Kuvissa oleva kaavio on Ford Scorpion ajovalojen kytkentäkaavio ja laatikoissa olevat pallot joissa on raksi tarkoittaa lamppua eli polttimoa. Ja myös edellisestä päivityksestä käy selväksi että tuo ympyrä jossa on rasti sisällä tarkoittaa nimenomaan hehkulappua.

Sähköä ilmassa, ja johdoissa, ja mittareissa!

Tässä jaksossa perehdymme sähkötekniikkaan. Ja viime viikolla opettajamme Petri näytti mitä tapahtuu kun sähköjohtoa ylikuormittaa... Johto suli melkosen nopeasti lattialle, Petri nätti myös mitä tapahtuu kun on sulake välissä, eli sulake paloi ja suojasi johdon sulamiselta.

Todella hyvä blogimerkintä lötyy Jennyltä ja tuosta vielä käytännön kokeiden videot.


 Yleisimmät sähkötekniikan piirrosmerkit

-Virta eli jännitelähde

-Kytkin eli katkaisija

-Johdin

-Hehkulappu

-Sulake

-Vastus

-LED

-Volttimittari

-Moottori

-Ampeerimittari

 Yleismittarin käyttö

Yleismittaria käytetään mitattaessa sähkölaitteiden jännitettä, virtaa, vastusta, yms. Mittarin pyörönupista säädetään haluttava mittausasteikko ja musta johto laitetan alhaalla olevaan COM-väylään ja punainen johto siihen mitä mitataan. 

-Jännitettä mitattaessa nuppi säädetään kohtaan "V" ja auton sähkölaitteiden jännitettä mitattaessa tasajännite kohtaan. Sitten valitaan vielä nupista että näytettävä tarkkuus on 20V. Punainen johto laitetaan kuvassa olevassa mittarissa oikeanpuolimmaiseen reikään missä lukee "V"

-Virtaa mitattaessa säädetään nuppi "A" eli ampeerin kohdalle ja siitä valitaan taas autontapauksessa tasajännite ja valitaan haluttava tarkkuus. Punainen johto laitetaan tällöin vasemmanpuoleiseen reikään missä lukee "20A"

-Vastusta eli resistanssia mitattaessa säädetään nuppi kreikkalaisen aakkosen "omegan" kohtaa mikä tarkoittaa ohmia. Tässäkin laitetaan punainen johto kaikista oikean puolimmaiseen reikään missä on omegan kuva.

Tuossa vielä linkki tarkkaan yleismittarin käyttöohjeeseen.